tiistai 24. syyskuuta 2013

Kun suutarin lapsella ei ole kenkiä,

Ei ompelijan lapsella ole vaatteita, mutta koska poikkeus vahvistaa säännön niin parturin lapsilla ON tukkaa :-) Mutta kuitenkin, tässä pari Sohville ommeltua, jotka olen muistanut kuvata ennen kuin tyttö vetää mustikkamehut rinnuksille tai muuta sellaista pientä kivaa.




Kaavana Ottobren Prinsec castle (104cm) monien kehumana ja legginsit (98cm) oma vanha kaava, joka joskus lienee ollut ennen muokkauksia ottobren Lelle. Laiskan naisen aplikaationa muffinsi leikattu tunikakankaasta ja ensin silitetty kaksipuoleisen liimakankaan kanssa lahkeeseen ja sitten tikattu sik-sakilla reunoista.
Kankaat on muuten kaikki Kestovaippakaupasta, siitä keväällä tehdystä tilauksesta... Kanttaukset on tehty tuolla lirulla raitatrikoolla ja sepä meinasi teettää tuskaa. Eipä mennyt kuulkaas kantinkääntäjän läpi suorana tuo ei sit millään. Jostain blogista muistin lukeneeni, että oli silitetty joustavaa tukikangasta trikoon taakse ja sitten kantattu. Ei kun tonkimaan laatikkoa ja tukikangasta löytyi, mutta pahaksi onneksi sellainen pala, että jouston suuntaan leveyttä oli vain 20-25cm... Mutta ei kun suiroa leikkurilla ja silittämään kiinni. Ja niimpä liru trikoo taittui suht sivistyneesti kantteihin!

Ja kun kaavat sattui olemaan pöydällä niin toinen tunika samaan syssyyn, tässä kankaat on Royalilta, paitsi siis tuo hattaran värinen trikoo, joka siis samaa kuin noissa legginseissä, se siis kestovaippakaupasta ja tämä trikoo meni sellaisenaan kanttaajasta läpi. Heppa kangasta oli tähän tarkoitukseen vain pienet palat, joten päätön heppakin pääsi ihan päättömänä riekkuvan tytön tunikaan, sopivat toisilleen oikein passelisti.


Ja pienenä loppukevennyksenä heitettäköön nyt sit viel isännän kalsarit kehiin. Käyttämättömät onneksenne...


Kangas joskus vuonna kivi ja kanto eurokankaasta ja tähän oikein pätevää kaavan testeus materiaalia. Ihan täydelliset ei tullut, mutta kyllä ne päälle mahtui...
Hyvää kalsarikaavaa ei sitten meinaa noin vaan löydy! Ei miehille, eikä kyllä pojillekaan. Kun tuossa "työkaverin" perheen pojille piirtelin jälleen kalsarikaavaa ja isäntä tuli kyselemään kalsareitaan niin totesin, että "täytyy ostaa kun käyn prismassa". Mies siinä hetken mietittyään tokaisi, että eikö noista kankaista nyt hällekin kalsarit riittäisi. En minä meinaa ihan äkkiä hoksannut, että tuo tarkoitti minun tekevän niitä kalsareita hälle. Mutta kun sattui se kynä, viivotin, mitta ja kaavapaperi olemaan siinä esillä niin piirrettiin sitten isommassakin koossa kalsari kaavaa. Sekä näissä että niissä pojille piirretyissä on kaikissa nyt kyllä sama ongelma, nuo lahkeensuut kirraa. Kaikkiin kaavoihin siis lahkeensuut pitää piirtää uudelleen, mutta se on onneksi pieni homma koko kaavan uudelleen piirtoon nähden. Näissä kalsareissa ei ole takana saumaa laisinkaan ja se sai ainakin meitin isännältä kiitosta, ei hierrä sauma herran herkkää per... :-D

1 kommentti:

  1. Voi, kun ihania tunikoita ja pöksyjä :D! Tulin kurkkiin tänne kun ei susta oo kuullunu mittään :(..taijat olla kiireinen ompeluksiesi suhteen..itekkin oon ommellu vaik blogi on päivittämättä :(

    VastaaPoista