keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Farkkulaukku

En ole mikään suuri "tuunaaja" mitä tulee vanhojen vaatteiden uusiokäyttöön. Vanhoja huonekaluja kyllä jonkun verran uudistan jne, mutta vaatepuoli on tupannut jäämään. Olen kyllä joskus tehnyttämmöisen pikkulaukun vanhoista Reino-tossuista ja eräästä kaaso-mekon ompeluista jääneestä raakasilkistä, mutta muuten nämä uusiokäytöt ovat hyvinkin vähäisiä.


Eilen kuitenkin aloin kaipaamaan itselleni pientä laukkua. Olen niitä ihmisiä, jotka eivät periaatteessa tarvitsisi olkalaukkua lainkaan, mutta koska järkisyistä kahden lapsen kanssa kaupassa ollessa on rahapussin tallessa pito laukun kanssa helpompaa, niin semmosita sitten mukanani kannan. Ongelmani on kuitenkin löytää kivoja pieniä laukkuja, mitkä eivät ole tarkoitettu iltakäyttöön, eivätkä ole muutenkaan liian koristeellisia jne. En myöskään pidä laukuista joissa on läppäkansi, koska se on mielestäni vain tiellä rahapussia etsiessä. Koska jonkun verran osaan ommella, päätin kokeilla tehdä laukku itse. Katselin kankaitani ja mikään ei kolahtanut kunnolla. Sitten keksin ajatuksen vanhoista farkuista ja kun semmoisia ei osunut mistään käsiin (tai osui, mutta ne kun on päälle sopivia, niin eihän niitä raaski silpoa). Tallustelin varastohuoneeseen ja muistelin, että jossain nurkassa on laatikko mitä lie vaatteita, sieltä osui käsiini vanhat äitiysfarkkuhaalarit! Niistähän se ajatus sitten lähti, ja tarkemmin ottaen etuläpästä. Tämmöinen laukku niistä sitten syntyi:



Laukun etuosa ja sivut ovat ihan etuläppä ja siihen on takaosaksi tikattu kiinni pala lahjetta (lahkeen suun taite on siis takaosan yläreuna). Olkahihna on haalareiden olkaimet, jotka on ommeltu toisiinsa ja vähän kavennettu keskiosasta. Vetoketju on joskus jostain pieleen menneestä hommasta irti purettu ja liian pitkänä se taipuu nyt tuonne laukun sisälle "loppupäästään". Laukun etutaskuun tikkasin toisen noista koristeraidoista uudestaan, koska se ei ollutkaan sellainen tikkaus mikä menisi tuosta pohjakankaasta läpi. Näin tuohon etutaskuun tuli nyt kaksi oikein passelisti puhelimen levyistä pikkutaskua ja koska ovat puhelinta korkeampia pysyy puhelin hyvin tuolla taskussa. Jos kuitenkin näyttää siltä, että puhelin tuolta jonnekin pääseen tippumaan (lue: autonlattialle, kun ajaessa roiskasen laukun apukuskin penkille) niin sitten ompelen pienen pätkän tarranauhaa tuonne taskunsuun sisälle piiloon, tai laitan nepparin :-) Laukun sisäpuolella on pala tavallista pahvia muropurkin kylkestä kaksinkertaisen apitämään pohja tuolleen napakampana. Vuoria tässä ei ole, kun oli tämmöi "rävellys".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti